Vuosien varrelta...
Helsingin Flamencoyhdistyksen tarina alkaa vuodesta 1993, jolloin muutama vannoutunut flamenconharrastaja pääkaupunkiseudulta kokoontui 16. tammikuuta yhdistyksen perustavaan kokoukseen. Pari viikkoa myöhemmin järjestetyn tiedotustilaisuuden yhteydessä jäsenmäärä karttui runsaalla kädellä, ja vuoden loppuun mennessä jäseniä oli yli sata. Jo ensimmäinen toimintavuosi oli täynnä toimintaa ja tapahtumia, mm. Suomen tiettävästi ensimmäinen flamenconäyttely Richardinkadun kirjastossa, flamencoseminaari sekä suorastaan legendaarinen suomalaisen flamencon katselmus Vanhalla ylioppilastalolla. Yhdistyksen logon suunnitteli graafikko Hannele Vanha-aho. Myös yhdistyksen lehti Letra alkoi ilmestyä heti ensimmäisenä toimintavuonna, ensin kolmen numeron vuosivauhdilla ja vuodesta 1996 neljä numeroa vuodessa.
Flamencoyhdistys isolla äffällä
Vuonna 1994 yhdistys rekisteröityi, ja samalla flamencoyhdistyksestä tuli Flamencoyhdistys. Tuona vuonna alettiin myös kutsua Espanjasta flamencon ammattilaisia esiintymään ja opettamaan, ja käytännössä sekä kurssit että esitykset ovat olleet suuria menestyksiä. Vuonna 1995 espanjalaisten opettajien johdolla järjestettiin tanssi- ja kitarakurssit peräti kahteen otteeseen. Koska myös muut flamencokoulut tuottavat yhä enemmän ja yhä säännöllisemmin opettajia espanjasta, on yhdistyksen linjana ollut se, ettei kilpailla olemassaolevan tarjonnan kanssa, vaan pyritään tarjoamaan sellaista mitä ei muualla ole tarjolla.
Festarihuumaa ja paljon melua kellarissa
Festival Flamenco de Helsinki -tapahtumaa alettiin suunnitella syksyllä 1996, ja Helsingin I flamencofestivaali järjestettiin helmikuussa 1997. Pääkonsertissa 15. helmikuuta esiintyi flamencokitaran ihmemies Vicente Amigo ryhmineen, tarjoten ehkä parhaan Suomessa koskaan järjestetyn flamencokonsertin. Festivaalin yhteydessä järjestettiin myös Flamencoa Suomesta -näytös sekä pienempinä tapahtumina flamenconäyttely, luentotilaisuus ja sevillanas-bileet.
Keväällä 1997 yhdistys löysi erinomaiset kerhotilat oikean peñan perustamiseen Svenska Teaternin kellarista Pohjoisespa 2:sta. Remontin yhteydessä peñaan saatiin mm. kaksi tanssisalia, jotka olivat ahkerassa treeni- ja opetuskäytössä vuoden 2007 loppuun asti.
Syksyllä 1997 seurasi vielä yksi suurempi voimanponnistus, yhdistyksen suunnittelema ja tuottama Flamencon muodot -näytös, jonka koreografiat olivat helsinkiläisten flamenco-opettajien käsialaa, teemanaan flamencon imemät vaikutteet ja sen historia.
Vuonna 1998 keskityttiin peñan toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseen. Suurta huomiota kiinnitettiin mm. tanssisalin akustiikkaan ja melutason vähentämiseen. Syksyllä 1998 käynnistettiin myös kirjastotoiminta sekä Helsingin II flamencofestivaalin järjestelyt.
Ystäviä, klubi-iltoja ja ikuisuusprojekteja
Vuosi 1999 käynnistyi täydessä touhussa. Letra vaihtoi päätoimittajaa ja miltei koko toimituskuntaa, ja helmikuun festivaalia valmisteltiin uuden hallituksen voimin kuumeisesti. Oman lisänsä festarijärjestelyihin toi lennonjohtajien lakko. Kommelluksista huolimatta festivaali onnistui yli odotusten. Ystävänpäivän pääkonsertissa Savoy-teatterin lavalle nousi jälleen vanha ystävämme Vicente Amigo, tällä kertaa kvintetin kera, ja tarjosi mahtavan elämyksen täydelle salilliselle flamencomusiikin ystäviä. Festivaalin muita ohjelmanumeroita olivat Raul Mannolan levynjulkistamiskonsertti Savoy-teatterissa sekä klubi-ilta suomalaisin ja espanjalaisin voimin Kulttuuriareena Gloriassa. Tanssikurssit piti sevillalainen Andrés Marín. Yhteistyössä Kulttuuriareena Glorian kanssa järjestettiin vuoden varrella myös muita klubi-iltoja.
Maaliskuun kevätkokouksessa viriteltiin mm. yhdistyksen kotisivujen perustamista internetiin. Syksyllä alkaneesta nettiprojektista uhkasikin muodostua ikuisuusprojekti, mutta näiden sivujen myötä peñakin on vihdoin siirtynyt nettiaikaan.
Kuten onnistunut Helsingin III flamencofestivaali helmikuussa 2000 osoitti, Helsingin Flamencoyhdistyksen tärkein ikuisuusprojekti, flamencotaiteen tuntemuksen ja alan harrastuksen edistäminen, jatkuu 2000-luvulla. Ja toivottavasti jatkuu vielä pitkään.
Teksti: Terhi Ketolainen Lähteet: Katja Lindroos: Helsingin Flamenco ry 5 vuotta. Letra 1/98. Letrat 1998 ja 1999.
